Blaze Bayley (uk), Luke Appleton (uk) @ Dog’s Home, Tampere 04.05.2016
Blaze Bayley hyppäsi isoihin saappaisiin Iron Maidenin eturiviin vuonna 1994, kun Bruce Dickinson halusi keskittyä sittemmin toki ihan laadukkaaksi osoittautuneeseen soolouraansa. Tuloksena Bayleyn Maiden-stintistä oli kaksi todella pahasti aliarvostettua albumia, ”The X Factor” (1995) ja ”Virtual XI” (1998), sekä niitä seuranneet maailmankiertueet. Albumeista ensimmäinen on itselleni yksi koko Maidenin katalogista eniten soineita kokonaisuuksia, ja arvotan sen levynä todella korkealle. Tammikuussa 1999 Bayley sai sitten tunnetusti bändikokouksen päätteeksi kenkää. Syyksi mainittiin mm. Blazen Amerikan-rundeilla sortunut ääni, mies kun pakotettiin laulamaan omalle äänialalleen osittain varsin huonosti soveltunutta Dickinson-kauden materiaalia.
Iron Maidenin jälkeen Blaze Bayley ei jäänyt laakereille makaamaan, vaikka totesikin viimeaikaisessa haastattelussa, että kengän saanti yhdestä maailman isoimmista bändeistä ei todellakaan ollut helppo pala nieltäväksi. Soolostudioalbumeita on nyt ulkona jo peräti seitsemän. Ja vaikka keikkapaikat eivät ihan stadionluokkaa nykyään olekaan, meininki keikoilla on kova, ja maine tinkimättömänä esiintyjänä kiirii Blazen edellä.
Niinpä Tampereen asemanseudun mainion musiikkipubi Dog’s Homenkin keikasta saatiin aikaiseksi ihan kunnon pippalot, vaikka ehkä noin myyntiteknisesti enemmänkin porukkaa olisi sisään voitu ottaa. Mutta ilta oli mainio osoitus siitä, että työnsä voi tehdä kunnolla, missä ja milloin tahansa, kun työmoraalin yleiset puitteet ja periaatteet on kunnossa. Tulevana kesänä, kun Iron Maiden paahtaa Hämeenlinnan Kantolassa arviolta kahden sadan metrin päässä, ja kun olen onnistunut löytämään sen kentän ainoan kymmenen senttiä syvän painauman, ja kun liikkuminen on käynyt mahdottomaksi—silloin on hyvä muistella Blaze Bayleyn mainiota, hikistä ja energistä pubikeikkaa. Totuuden nimissä, odotan toki ihan innolla Maidenin vetoa, ja aikomuksena on päästä muutaman tuhannen lähimmän joukkoon, mutta massatapahtumissa on aina miinuspuolensa.
Blaze Bayley aloitti oman osuutensa täsmälleen sovittuun aikaan ja nykäisi heti homman isolla vaihteella käyntiin. Keikka avautui kuten avautuu Bayleyn uutukaisalbumi ”Infinite Entanglement”, ensin platan nimibiisi ja sitten heti perään kakkosraita ”Thousand Years”. Heti oli selvää, että 52 vuotta täyttänyt Birminghamin mies olisi tänään kovassa iskussa. Edellisen illan Tallinnan keikka pikkuisessa Rockstars’n kellariloukossa oli taatusti ollut hikinen veto, mutta energiaa riitti vielä Suomenkin legille. Tällä erää Bayley bändeineen veti (tai vetää) keikan Tampereella, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja peräti kaksi iltaa putkeen Mäntyharjulla. Bayley vetää nykyisin pääasiassa pubikeikkaa, tai ainakin hyvin pienissä paikoissa. Mutta silti mies vakuutti välispiikissä elävänsä unelmaansa todeksi, eikä kenelläkään ollut syytä olla uskomatta.
Kovassa lyönnissä oli myös Blazen bändi, käytännössä homman hoiti tänään brittiorkesteri Absolva, ihan omillaankin kunnostautunut heavyjoukkio Manchesterista. Kokonainen nyky-Absolva ei kuitenkaan Dog’s Homen ahtaalle lavalle mahtunut, homma oli ratkaistu niin, että Absolvan komppikitaristi Luke Appleton hoiti lämmittelyosaston omalla akustisella soolovedollaan. Varsinkin Absolvan liidikitaristi Chris Appleton hoiti leiviskänsä erittäin mallikkaasti, ei ole nimittäin ihan helppoa suoriutua laadukkaasti Maiden-biisien kitaraosuuksista yksin, kun iskäbändissä itsessään hommaan on valjastettu peräti kolme ukkoa monipolvisine sovituksineen.
Tuoreelta albumiltaan Blaze soitatti peräti viisi vetoa, ja hyvä niin, ”Infinite Entanglement” on todella kova kokonaisuus ja soinut viime aikoina omassakin musakoneistossa niin sanotusti aivan tuelta. Uutukaisalbuminsa Blaze kertoili avaavan kolmen levyn temaattisen sarjan, tämä ensimmäinen sijoittuu aiheiltaan sadan vuoden päähän tulevaisuuteen. Ankarimmin tuoreen levyn raidoista nyki tänään ehdottomasti ”Human”. Tuntui, että eturivin ultrafanit osaavat jo uudenkin levyn sanat ulkoa, arvostukseni on isoa. Sen verran toverilliseen nahiin, eli rystysillä suoritettuun päänahkahierontaan otti Blaze muutamia eturivin faneja, että ilmeisimmin monien keikkojen perusteella tuttuja oltiin.
Jo kolmantena biisinä kuultiin ensimmäinen Maiden-pala, ”Virtual XIin” kakkossinkkuraita ”Futureal”. Ja lisää oli luvassa setin puolimaissa, ”Virus” alkoi tyyppitapaan maltillisena herkutteluna, ja äityi sitten ankaraksi laukkakisaksi. Iron Maiden ei koskaan ole soittanut kokoelmalevyllä ”Best of The Beast” (1996) julkaistua ”Virusta” livenä, mutta Blazen setissä sekin on vakiokamaa. Kuten muutkin kuullut Maidenit, varsinaisen setin päättäneet ”Fear of The Dark” ja ”The X Factorin” sinkkuraita ”Man On The Edge”, sekä vielä encorena vedetty ”Virtual XI”-päätösraita ”Como Estais Amigos”, jonka Blaze aikoinaan kynäili Janick Gersin kanssa. Vain ”Fear of the Dark” onkin myönnytys, kaikkia muita vakiosoittamiaan Maiden-biisejä Blaze on ollut itse kirjoittamassa. Eikä missään muussa tietenkään olisikaan mitään järkeä.
Blazen soolotuotannon raidoista rapsakimmin tänään nelistivät jo mainittu ”Human” ja ”Ghost In The Machine”, sekä ”Calling You Home”. Kova puhde, joka kellotti karvan vajaat kaksi tuntia, ja antoi 18 euron lipun hinnalle taatun vastineen.
Lämmittelyslotin hoiti siis tänään Absolvan komppikitaristi Luke Appleton, akustisella ja täten kompaktilla 25-minuuttisellaan. Isommalle yleisölle Appleton on nykyisin tuttu myös jenkkiläisen Iced Earthin basistina. Appleton soitti muutaman biisin Iced Earthin tuotannosta tietenkin; ”I Died For You” ja komea ”Wathing Over Me”. Dio-cover ”The Last In Line” kulki tunteikkaasti. Lisäksi Appleton soitti vain muutaman viikon ikäisen oman balladinsa ”Reflections”, joka jollain tapaa ehkä toimi lyhyen setin parhaana sitten lopultakin.
Dog’s Home osoittautui näin ensikosketuksella asianmukaiseksi keikkamestaksi, lava on täällä hyvin sijoiteltu, ruuhkattomampina iltoina bändin näkee ehkä pöydistäkin. Palvelu pelaa, ja sijainti aivan ydinkeskustan ytimessä on suorastaan mahtava. Ohjelmapolitiikka Dog’sissa on paljon kotimaista punkkia ja metallia tarjoava, mutta väliin nähdään harvinaisempia ulkomaanherkkujakin. KG